Ruokamatkailua vol. 2

Niin vierähti viikko Itävallassa Alppimaisemista nauttien. Ruokamatkailu onnistui erinomaisesti, ainoastaan kerran jouduttiin palauttamaan kokonaan ostetut ruoat henkilökunnan puutteellisen tiedon takia ja lentomatkalla piti jättää kokonaan syömättä tarjotut annokset. Ottaen huomioon, että olimme matkalla kahdeksan päivää, se on vähän. Ja yhtään allergiakohtausta ei ilmennyt, lapsilla meni paikallisesta tuoreesta ruisleivästä vatsa sekaisin mutta siitäkin selvittiin.

Lentokoneeseen ennakkoon tilatut ruoat eivät olleet lainkaan sitä mitä piti. Listasta oli huomioitu vain maidoton, kun piti olla myös gluteeniton ja mausteeton ilman tomaattia. Että tarjottu vehnäsämpylä tomaattiviipaleilla ja kinkkuleikkeellä ei oikein toiminut. Onneksi ei ollut ongelma, kun olin tehnyt mukaan ison kasan lihapullia, eväsleipiä sekä kauramuroja pikku pusseihin pakattuina. Niitä oli hyvä sekä helppo tarjoilla pitkin matkaa sopivina annoksina. Ja rusinoita, purkkaa ja karkkia. Sillä päästiin talolle saakka.

Olimme vuokranneet autot, joilla ajoimme Saksan puolelta Itävaltaan talolle, jonka olimme varanneet käyttöömme. Kaupasta löytyi helposti sopivaa laitettavaa ja mukanamme tuomat lisätarvikkeet auttoivat erilaisten ateriakokonaisuuksien tekemisessä. Ruisleipää jäi kotiin asti kannettavaksi!

Ravintolaruokailu oli yllättävän sujuvaa, mausteeton ja ilman leivityksiä oleva ruoka saatiin helposti. Oppi sitä jopa pari sanaa saksaakin puhumaan. Lapsille maistuivat leikkeet ranskalaisilla, oli se sitten possua tai kalkkunaa. Ja sai äitikin omat annoksensa helposti, kerran piti pistää kokki tekemään koko annos uusiksi kun oli laittanut vaikka mitä mausteita kanan sekaan.

Tutustuimme myös paikallisiin leipomoihin. Viereisestä leipomosta kävin englanniksi kyselemässä kaurajauhoja tai kauravalmisteita, mutta olivat ihan ihmeissään siitä. Tosin kielimuuri oli myös haaste, osa keskustelusta käytiin käsillä huitoen...! Onnistuin silti saamaan sieltä 100% ruisjauhoista tehtyä leipää, joka oli vähän liiakin tuoretta lastemme vatsalle. Mutta ihan ok makuista, ei tosin suomalaisen ruisleivän veroista. Toisesta leipomosta selvittelin kakkua syntymäpäiväjuhlille, mutta se jäi haaveksi aikapulan vuoksi. Tässäkin keskustelussa kädet kävi enemmän kuin suu, onnistuimme silti saamaan herkulliset kakkupalat melkein kaikille! Lapsille oli onneksi mukana omia keksejä.

Paluumatkalla lentokentällä saimme ranskalaiset, jotka oli maustettu tosi vahvasti. Myyjä silmät kirkkaina vakuutti, että siinä on vain suolaa vaikka haistoi sekä maistoihan sen, että siinä oli myös muuta. Kun hän sitä sitten kollegaltaan kyseli, niin selvisi että onhan siinä vaikka mitä. Palauttivat kyllä rahat kun olivat itse mokanneet.

Kaikenkaikkiaan matkustaminen ruokarajoitteiden kanssa onnistuu hyvin, kun jaksaa suunnitella ennakkoon mitä tarvitaan ja mihin kaikkeen on hyvä varautua. Meillä matkustamisesta nauttii koko perhe, joten tien päälle lähdetään ihan varmasti taas jossain vaiheessa.

Ruokamatkailua

Meillä tuo sana merkitsee ihan jotain muuta, kuin paikalliseen ruokakulttuuriin tutustumista. Kun ruokalistalta poistetaan vehnä, maito, kananmuna, kala, mausteet sekä erinäisiä kasviksia ja hedelmiä, niin jäljelle jäävistä aineksista ei välttämättä synny ravintolaruokaa. Ainakaan kovin helposti, jos ravintolan palvelualttius ei ole kohdillaan. Tallinnassa törmäsimme ongelmaan, kun ravintoloihin tulee usein lihat valmiiksi marinoituna tai käsiteltynä ja maustamatonta lihaa on vaikea löytää. Se on tätä nykypäivän kulttuuria se...

Kohta lähdetään koko perhe ulkomaanmatkalle ja matkalaukkuun pakataan paljon muutakin kuin vaatteita - nimittäin leipää, kaurajauhoja, -kermaa sekä -maitoa, riisipastaa ja -nuudelia. Siinä hyvät peruseväät ruokailuun, jota on helppo täydentää paikallisen marketin tarjonnalla. Riisituotteita saa nykyään melkein mistä vaan, mutta kauravalmisteita en ole vielä löytänyt muualta kuin suomesta. 

Kun matkustetaan lentokoneella sekä muutama tunti autolla, on ensimmäinen haaste saada kaikki ravittuina perille saakka. Lentokoneeseen ei kovin helposti saa tilattua erikoisruokia ellei satu matkustamaan business-luokassa. Finnairilla on kyllä erilaisilla otsakkeilla mahdollisuus ruokavalioita huomioida, mutta meillä osuu tarpeet useampaan kohtaan ja se ei onnistukkaan niin helposti. Tai ehkä Finnair meidät vielä yllättää, tämä selviää piakkoin. 

Käsimatkatavaroihin pakataan iso pino eväsleipiä, itse tehtyjä lihapullia, juomapullot, minigrip pusseihin pakattuina viinirypäleitä sekä kauramuroja. Tällä kattauksella selviää jo pitkälle. Joka kentältä ja huoltoasemalta saa ranskalaisia, jolla saa vähän täydennystä settiin. Ja sitten vielä laukkuun mukaan purkkaa, rusinoita ja karkkia lasten lahjontaan. Muutama cd-levy sekä kirjoja ja positiivinen, iloinen matkailufiilis. Sillä pärjää. Ainakin viimeksi. Reilun viikonpäästä kerron miten meni...

© Tekes, Matias Uusikylä 

Aika herkutella!

Ehti sitten aikaa vierähtää luvattoman pitkään viimeisestä postauksesta. Keittiö ei suinkaan ole hiljentynyt, pannut porisee edelleen kuumana. Elämä kiireineen rajoittaa aikaa virtuaalielämästä!

Tilanne ruokavalioiden kohdalla on ennallaan. Näin sateisina päivinä paras mielialan nostattaja ja perheen yhteinen tekeminen on leipominen! Ehdottomasti! Jos haluatte herkullisen tuoksun leijailemaan, tehkää Banaani-suklaakakku. Ensi ajatuksena maidoton ja vehnätön banaani-suklaakakku ei kuullosta kovin helpolta, mutta tässä on selkeästi alkanut ote kehittymään! Kananmunat ovat meillä nyt testissä ja toistaiseksi mennyt hyvin. Välttämättä kananmunaa ei tähän ohjeeseen tarvita, perunajauhoa voi laittaa jauhojen sekaan ja banaani itsessään toimii hyvänä kananmunan korvikkeena.

Suklaa on jo pidempään mietityttänyt ja raaka-suklaabuumi on kantautunut jo korviini. Vierailin paikallisessa luontaistuotekaupassa ja tuskastuin kun raaka-suklaan valmistamiseen käytetään esim. kookosöljyä (mutta ei ilmeisesti pakko?). Hetken keskusteltuamme eri aineista huomasin, että on olemassa kaakaomassaa. Se käy sellaisenaan leivontaan, smoothiehin jne, on 100 % puhdasta suklaata (nam!) ilman lisäaineita. Alkuun tietysti mietitytti että on varmasti aika tujun makuista. Mutta ei, ihanaa ja leivontaan mitä parhainta! Veitsellä palasiksi ja taikinaan, jo tuli makua! Tässä koko ohje:

BANAANI-SUKLAAKAKKU

5 dl Kaurajauhoja

       (tai muu gluteeniton jauho)

2 dl Sokeria

2 ½ tl Leivinjauhetta

2 dl Kauramaitoa (tai kerma)

2 kpl Munaa

3 kpl Isohkoa banaania soseena

1 ½ dl Juoksevaa margariinia (tai 150 g margariinia)


Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet hyvin sekoittaen. Juoksevan pullomargariinin tilalla voi käyttää sulatettua margariinia. Lisäksi voit oman maun mukaan lisätä taikinaan esim. Kanelia tai vaniljaa. Hienonna suklaa palasiksi veistä käyttäen ja lisää taikinaan.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (n. 1,8 l) ja paista 175-asteisen uunin alimmalla tasolla 50-60 min. Anna kakun jäähtyä vähintään 10 min ennen kumoamista. Kakku on parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua. 

Kakkutaikinasta voi valmistaa myös muffinseja: jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200-asteisen uunin keskitasolla 15-20 min. Tätä en itse vielä kokeillut, mutta ehkä sitten ensi kerralla. Tai lakritsimuffinseja, kauposta saa gluteenitonta lakritsia joka on hyvää...!!

Reseptin pohjana on soveltan käytetty Arja Savelan / Myllyn Paras Oy reseptiä.